Sosialistinen helvetti
Meille jatkuvasti kerrotaan, kuinka elämme hyvinvointivaltiossa. Silti rikkaimmat rikastuvat ja köyhimmät köyhtyvät. Eriarvoistuminen alkaa näkyä. "Mitä eriarvoisempi maa, sitä enemmän henkirikoksia"!
Emme nauti asioista jotka ovat sosialismissa hyvin järjestetty: työllisyys, koulutus, terveydenhoito, omavaraisuus, velattomuus, sosiaalinen tasa-arvo.
Miksei valtio anna meille töitä? Työttömiä on paljon ja työpaikkoja on vähän. Hallitus haluaa nuoret töihin. Missä siis ovat ne luvatut kannustimet?
Miksei koulutus ole kaikkien saatavilla? Vain harva valitaan. Vaikka Suomessa on koulutusvelvollisuus, voi se pian muuttua siten että vain harvat pääsevät edes peruskouluun koska "Suomella ei ole varaa kouluttaa kaikkia".
Miksi terveydenhuolto on eriarvoistettu? Rikkaat pääsevät jonojen ohi yksityisillä. Ruotsinkieliset pääsevät kunnallisissa jonoissa hoitoon nopeammin.
Miksi omavaraisuus on tehty hankalaksi? Miksen saa myydä pullia jotka leivoin omassa keittiössäni? Miksi EU kielsi takapihallani viljellyn sipulin myynnin eteenpäin?
Miksi suomalaiset ovat velkaa? Miksi isoisäni sai rakennettua talon normaalipalkkatyöläisenä ilman velkaa mutta minä en?
Missä on se tasa-arvo? Mitä meidän hyvinvointivaltiollemme on käynyt?
Eikö Suomi ollutkin ennen tälläinen?
Sosialismi on työväen valtio, omistus yhteiskunnallista, työttömyyttä ei tunneta sen paremmin kuin kapitalismille tyypillisiä vajaa 10 vuoden sykleissä tapahtuvia kriisejä.
Seuraavat asiat ovat kunnossa: työllisyys, koulutus, terveydenhoito, omavaraisuus, velattomuus, sosiaalinen tasa-arvo.
Hyödyt sosialistisessa valtiossa
Sosialismi on työväen valtio, omistus yhteiskunnallista, työttömyyttä ei tunneta sen paremmin kuin kapitalismille tyypillisiä vajaa 10 vuoden sykleissä tapahtuvia kriisejä.
Koulutus on tasavertaista kaikille samoin kuin tieteen saavutukset.
Nyt kaikki on kilpailutettu ja vain harvat pääsevät tekemään sitä mitä haluavat. Jotkut kilpailevat siitä että pääsevät tekemään jotain mitä eivät halua. Järkevää?
Lisäksi kaikkea salataan ja salaillaan koska se on rahan arvoista. Tieteen tulosten piilottelu ei edistä tieteen kehitystä. Emme voi parannella vaihtoehtoisia energiamuotoja vapaasti koska niiden patentit ovat öljyjättien omistuksessa.
Sosialismi ei perustu tavaratuotantoon ja siksi järjestelmänä ylivertainen puhuttaessa ympäristö- kysymyksistä.
Elämme kulutusyhteiskunnassa joka kuluttaa luontoa.
Rikkaat
Sosialistisessa valtiossa ei ole rikkaita eikä köyhiä.
Samaan aikaan hyvin harvalukuinen rikas eliitti tienaa enemmän kuin koskaan.
Kun rikkaus on kapitalismissa harvojen herkkua ja edelleen kasaantuu entistä harvemmille, on se tietenkin pois kansan suurelta osalta eikä hyödytä yhteiskuntaa.
Kulttuuri sosialismissa on kaikkien saatavissa, kapitalismissa vain eliitin.
Suomen köyhyys on sellaisissa mittasuhteissa ettei ole nähty vertaa sitten pulavuosien viimevuosisadan alkupuolella tai kapitalismin suuren pulavuosien 1929-33.
--
Kursivoitu teksti lainattu blogista: http://mhuhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48530-mika-on-pahempaa-kuin-sosialismi
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Neuvoisin ensimmäisenä lukemaan "Absurdin suurvalta", "Neuvostoliiton vuosisata" ja sitten elokuvien puolelta "Soviet Story:n"
Työtä tehdään hyvällä motivaatiolla mielummin oman hyvinvoinnin kuin sotilasdiktaattorien hyvinvoinnin takia.
Ja sotilasdiktatuuri on pakollinen, sillä sosialistinen hallinto ei toimi ilman pakottamista.
Taloudellisen vapauden mittarin mukaan maailman 9. vapain talous on Tanska. Se olisi vapain jos verotusta ei laskettaisi mukaan, sillä maassa on maailman korkein veroaste . Ease of Doing Business Indexin mukaan se on 6. helpoin paikka harrastaa liiketoimintaa. Koska mittari ottaa kuitenkin huomioon myös korruption vähäisyyden ja vapaakaupan, myös pohjoismaat menestyvät hyvin niiden suuresta julkisesta sektorista ja verotuksesta huolimatta.
10 sosialistisinta/vähiten kapitalistisinta valtiota mitattuna veroasteella ovat Lesoto, Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska, Suomi, Italia, Itävalta, Norja ja Kuuba. Nämä maat ovat keskimäärin huomattavasti vauraampia ja miltei puolet kaikista AAA-luottoluokituksen maista ovat mukana. Maailman pienimpien tuloerojen ja hyvinvoinnilla mitattuna parhaiten suoriutuvista yhteiskunnista suurin osa on mukana. Lisäksi ryhmään kuuluu länsimaiden alhaisimmat työttömyysasteet (Norjalla koko Euroopan, Tanskalla EUn alhaisin), parhaimman koulutusjärjestelmän ja parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän omaavat yhteiskunnat. Maat ovat myös keskimäärin vähemmän korruptoituneita ja hyvin huomattavasti onnelisempia.
Julkisen sektorin kasvaminen, veroasteen nouseminen ja tuloerojen pieneneminen korreloituvat kaikki talouskasvun ja vapaakaupan myötä. Juuri vapaakaupan ja vähäisen korruption takia myös korkean veroasteen ja suuren julkisen sektorin omaavat maat, kuten pohjoismaat, menestyvät hyvin jopa kapitalismin omalla mittarilla.
Esimerkkejä toimivasta sosialismista:
Kerala, pisimpään (demokraattisten) sosialistien hallitsema alue maailmassa.
http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/05/06/kerala-intian-sosialistisi...
10 viime vuoden ajan kaikissa Etelä-Amerikan maissa sosialistit/vasemmisto/demarit ovat voittaneet kaikki vaalit. Kyseessä on ollut valtava menestystarina.
http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/07/28/vasemmisto-kuusinkertaisti...
Tanska, maailman sosialistisin valtio
http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/04/18/maailman-sosialistisin-maa...
Miten tuloerot korreloituvat hyvinvoinnin kanssa
www.equalitytrust.org
Siinä tapauksessa toivon, että työleirien uhrit tai "kansan viholliset" tulevat kokemaan kivuttoman lopun.
Itse en ole enää maassa sillä hetkellä.
Socialists cry "Power to the people", and raise the clenched fist as they say it. We all know what they really mean—power over people, power to the State.
- Margaret Thatcher
Mistä on peräisin lista sosialistisimmista valtioista?
http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending
Siinä on kaksi eri mittaria, joista esimerkissäni käytin veroastetta, sillä oikeisto mieltää verotuksen yleensä negatiivisemmaksi kuin julkisen kulutuksen, siinä määrin kuin nämä kaksi voidaan erottaa.
Kai tuo lista on lopulta kiinni siitä mitä pidetään "sosialistisena" ja mitä sitten jonain muuna. Sosialismiin on perinteisesti kuulunut ideologisesti tuotantovälineiden haltuunotto.
Verokertymä voi vaihdella paljonkin talouden syklien mukaan, mutta sosialistivaltiolle lienee tyypillistä budjetin vakaus taloustilanteesta riippumatta, jos verokertymä eli talouden perusta romahtaa, otetaan velkaa ja pyritään verotusta korottamalla paikkaamaan budjettivajetta leikkauksien sijaan.
Valtion kulutus % BKT:sta
No .. Valtio .............. BKT % .. S&P Luokitus ... S&P Ennuste
1 ... Kiribati ............ 114.6 .. Ei luokitusta .. Ei ennustetta
2 ... Zimbabwe ............ 97.8 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
3 ... Timor-Leste ......... 97.0 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
4 ... Cuba ................ 78.1 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
5 ... Maldives ............ 63.1 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
6 ... F.S. Of Micronesia .. 62.3 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
7 ... Iceland ............. 57.8 ... BBB- ........... Stable
8 ... France .............. 52.8 ... AA+ ............ Negative
9 ... Sweden .............. 52.5 ... AAA ............ Stable
10 .. Denmark ............. 51.8 ... AAA ............ Stable
11 .. Lesotho ............. 51.2 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
12 .. Bosnia and Herz. .... 50.3 ... B .............. Negative
13 .. Belgium ............. 50.0 ... AA ............. Negative
14 .. Belarus ............. 49.6 ... B- ............. Negative
15 .. Finland ............. 49.5 ... AAA ............ Stable
16 .. Hungary ............. 49.2 ... BB+ ............ Negative
17 .. Austria ............. 49.0 ... AA+ ............ Negative
18 .. Montenegro .......... 48.8 ... BB ............. Negative
19 .. Italy ............... 48.8 ... BBB+ ........... Negative
20 .. Guyana .............. 48.6 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
21 .. Ukraine ............. 47.3 ... B+ ............. Stable
22 .. Solomon Islands ..... 47.3 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
23 .. United Kingdom ...... 47.3 ... AAA ............ Stable
24 .. Greece .............. 46.8 ... CC ............. Negative
25 .. Portugal ............ 46.1 ... BB ............. Negative
26 .. Netherlands ......... 45.9 ... AAA ............ Stable
27 .. Malta ............... 44.8 ... A- ............. Negative
28 .. Slovenia ............ 44.3 ... A+ ............. Negative
29 .. Serbia .............. 44.0 ... BB ............. Stable
30 .. Germany ............. 43.7 ... AAA ............ Stable
31 .. Poland .............. 43.3 ... A- ............. Stable
32 .. Libya ............... 43.0 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
33 .. Yemen ............... 43.0 ... Ei luokitusta .. Ei ennustetta
34 .. Czech Republic ...... 42.9 ... AA- ............ Stable
35 .. Israel .............. 42.9 ... A+ ............. Stable
Alhainen verotus suhteessa julkiseen kulutukseen voi johtua esimerkiksi tuella (esim. kehitysapu) tuotetuista julkisista palveluista. Öljymaissa on todennäköisesti alhainen verotus suhteessa julkisen kulutuksen osuuteen BKT:sta. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä voidaan pitää, että korkea energiaomavaraisuus tai jopa vientikyky takaa mahdollisuudet koheltaa oman ideologian parissa. Energiariippuvainen valtio joutuu miettimään tarkemmin miten toimia.
Veroaste on mielestäni parempi mittari, sillä se mittaa julkisen kulutuksen ilman esim. velkaantumista. Verotuksen pitäminen alhaisempana tai alentaminen lainaamisella on nimenomaan uusliberalistista, ei vasemmistolaista politiikkaa.
Listastasi joka mittaa valtionkulutusta huomioimatta veroastetta, huomaamme että puolet korkeimman valtionkulutuksen maista ovat n. miljoonan tai alle asukkaan valtioita. Kymmenessä maassa, joiden valtiot kuluttavat eniten, on kaksi kertaa eniten vauraita maita kuin vähiten kuluttavissa, ja kolme kertaa enemmän yli miljoonan asukkaan vauraita maita.
Korkeimmat kymmenen:
1. Kiribati ............ (köyhä mikrovaltio)
2 ... Zimbabwe ............
3 ... Timor-Leste ......... (miljoona asukasta)
4 ... Cuba ................
5 ... Maldives ............ (köyhä mikrovaltio, 300 000 asukasta)
6 ... F.S. Of Micronesia .. (köyhä mikrovaltio, 100 000 asukasta)
7 ... Iceland ............. (rikas mikrovaltio)
8 ... France .............. (rikas valtio)
9 ... Sweden ............. (rikas valtio)
10 .. Denmark ............. (rikas valtio)
Alhaisimmat kymmenen:
10. Peru
9. Singapore (rikas valtio)
8. Bangladesh
7. Central African Republic
6. Macau (rikas puolen miljoonana asukkaan valtio)
5. Paraguay
4. Cambodia
3. Guatemala
2. Turkmenistan
1. Burma
Minun mielestäni velkaantuminen ja "uusliberalismi" ei kuulu yhteen ainakaan todennäköisemmin kuin sosialismi. Sosialistisissa järjestelmissä on sosiaalisia tavoitteita, jotka toteutetaan vaikka väkisin. Painetaan sitten rahaa, sosialisoidaan yrityksiä tai otetaan lainaa. Sosialistisen johtajan on äärimmäisen vaikea sanoa, että johonkin sosialistiseen ohjelmaan ei ole varaa.
Jokainen rahan kanssa tekemisissä oleva ymmärtää, että talouden paikkaaminen lainaamalla johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin. Jos katsotaan pikavippaajia, niin olen aika varma, että useampi sanoo olevansa sosialisti kuin uusliberaali.
Yhtäkaikki, tuskinpa tuo tilasto on kummempi kuin Keralan kaltaisen poikkeuksen tuominen esiin. Kyseisen osavaltion BKT:sta viidesosa tulee Keralan ulkopuolelta vierastyöläisten tukiaisina. Suurin osa duunareista englanninkielisen wikipedian mukaan ovat töissä Persianlahden maissa. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä osuus Keralan BKT:sta on yksityistä. Toisin sanoen, mikä osa Keralan hyvinvoinnista edellyttää Persianlahden vierastyöläisten kaltaisia oloja, jotka tunnetusti on todella kurjat.
"Minun mielestäni velkaantuminen ja "uusliberalismi" ei kuulu yhteen ainakaan todennäköisemmin kuin sosialismi."
Vertaappa Keynesiläistä ja Uusliberalistista aikakautta toisiinsa velkaantumisen kannalta. EU maista vähiten velkaantuneita ovat suurimman julkisen sektorin omaavat ja sosialistisimmat pohjoismaat. Nämä eivät ole varsinaisesti mielipideasioita.
"Kyseisen osavaltion BKT:sta viidesosa tulee Keralan ulkopuolelta vierastyöläisten tukiaisina. Suurin osa duunareista englanninkielisen wikipedian mukaan ovat töissä Persianlahden maissa."
Se ei kuitenkaan selitä miksi Keralalla on korkeampi Inhimillisen Kehityksen Indeksi kun persianlahden öljyvaltioilla, vaikka jälkimmäiset ovat Keralaa yli kymmenen kertaa vauraampia.
"Yhtäkaikki, tuskinpa tuo tilasto on kummempi kuin Keralan kaltaisen poikkeuksen tuominen esiin"
Tästä saa kuvan että esille tuomasi tilasto on mielestäsi jotenkin turha. Miksi sitten toit tilaston esille?
Keralasta tekee poikkeuksellisen se, että se on köyhä valtio, joka on saanut Inhimillisen Kehityksen tason, joka on korkeampi kuin keskimäärin vauraissa maissa. Mielestäni tämä on aika mielettömän hieno juttu, joka ansaitsisi enemmän huomiota.
"Vertaappa Keynesiläistä ja Uusliberalistista aikakautta toisiinsa velkaantumisen kannalta."
Tässä vedetään taas melkoisen suuria yleistyksiä epämääräisillä rajauksilla. Onko jako jotenkin ennen/jälkeen Neuvostoliiton romahduksen? Mitä on "Keynesiläisyys" ja "Uusliberalismi" sinun mielestäsi? Kannattaako tähän lähteä, menee ikä ja terveys ennenkuin ollaan edes käsitteistä päästy yksimielisyyteen. Sen jälkeen voidaankin alkaa vertailla miten monella tavalla maailma on erilainen silloin kuin nyt ja kenen kannalta ja miten se uusliberalismi tai keynesiläisyys oikeastaan vaikuttaa. Voidaan sanoa, että Suomi ajaa juuri nyt varsin keynesiläistä politiikkaa, koska taantumassa on elvytetty voimakkaasti julkisella velalla.
EU maiden velkaantumisesta kertoo Google Public Data Explorer vuoteen 2010 saakka: Julkinen velka prosentteina BKT:sta
Pienimmästä velasta suurimpaan:
Viro, Bulgaria, Luxemburg, Romania, Tshekki, Liettua, Slovenia, Ruotsi, Slovakia, Tanska, Norja, Latvia, Suomi, Puola, Espanja, Kypros, Alankomaat ja niin edelleen. Nähdään, että kärkeä pitää entiset itä-blokin maat, joissa lieneekin melkoisen uusliberalistinen linja.
Velkaantumiskärkeä Kreikka, Italia, Belgia voitaneen pitää sosialistisina, niissä julkisen sektorin merkitys on suuri. Politiikan ollessa tärkeämpää kuin realiteetit, paikataan verokertymän puutteet lainanotolla, kunhan saadaan halutut sosiaaliset ohjelmat ajettua läpi. Suomalaisessa vasemmistossa on perinteisesti ihasteltu Välimeren maiden tapaa pitää lakkoilemalla ja mellakoimalla eduistaan kiinni.
Pohjoismaiden velkaantumisaste lienee monesta asiasta kiinni. Ensinnäkään täällä ei ole lähdetty raskaan velkaantumisen tielle, siinä mielessä realiteetteja ymmärretään.
Norja istuu öljyrahastonsa päällä ja on raaka-ainehintojen nosteessa todella vahvassa asemassa.
Ruotsissa mennään jo toista hallituskautta liberalisoinnin linjalla, jossa myydään valtion omaisuutta (kymmenisen vuotta Suomea myöhemmin) ja vapautetaan työmarkkinoita sekä pyritään laskemaan verotusta (perintövero, autovero noin esimerkiksi).
Suomen velkaantumisasteen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa suuret "yksityiset" eläkerahastot, jotka on kerätty veronkaltaisella pakollisella maksulla ja jotka lasketaan julkisiin varoihin, mutta maksuja ei lasketa veroasteeseen.
Islanti on kuralla ja velkaantumistilaston kärjessä.
Suomea, Ruotsia ja Tanskaa yhdistää korkea (asunto-)velkaisuuden aste, joka Tanskassa onkin kaatanut muistaakseni 12 pankkia valtion syliin asiakkaiden joutuessa maksuvaikeuksiin. Saa nähdä miten Suomessa ja Ruotsissa käy.
Miten Kerala sitten pitäisi tulkita. En laittaisi vain politiikan ansioksi, vaikka se varmasti onkin vaikuttanut tulonjakoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että valtio elää käytännössä lähes yövartijavaltionkaltaisessa tilassa siinä mielessä, että tulot ovat täysin riippuvaisia öljyn päällä istuvista valtioista, joissa on minimaalisen pienet verot. Jos ne 2.5 miljoonaa keralalaista lopettaisivat rahojen lähettämisen kotiin, talous romahtaisi välittömästi. Jos sosialistinen järjestelmä nojaa "uusliberalistiseen" talouteen, en laittaisi sitä sosialismin ansioksi.
Ehkä kaikki onkin valtion alkoholimonopolin, korkean alkoholiverotuksen ja suuren alkoholinkulutuksen ansiota. :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Kerala#Alcohol
Toin sen tilaston esille siksi, että top 35 lista kertoo, ettei yhdistäviä tekijöitä juuri ole. Korkea verotus tai BKT:hen suhteessa oleva korkea julkinen kulutus ei näytä takaavan mitään.

Kommentoi 17 kommenttia